Arkisto

Valtioneuvosto: Uusi eläinlääkintähuoltolaki turvaa perustason eläinlääkäripalvelut koko maassa

23.07.2023

https://valtioneuvosto.fi/-/1410837/uusi-elainlaakintahuoltolaki-turvaa-perustason-elainlaakaripalvelut-koko-maassa

Tasavallan presidentti on vahvistanut uuden eläinlääkintähuoltolain. Laissa säädetyt julkiset eläinlääkäripalvelut notifioidaan Euroopan komissiolle yleishyödyllisinä, luonteeltaan taloudelliseksi toiminnaksi katsottavina palveluina. Laki tulee voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana sen jälkeen, kun Euroopan komissio on hyväksynyt notifikaation, aikaisintaan vuonna 2024. —

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2023/20230285

Eläinlääkintähuollon valtakunnallisen ohjelman vaatimukset kunnaneläinlääkärinvastaanotoille

23.07.2023

15.7 Toimitilat

Jos kunta huolehtii peruseläinlääkäripalvelun ja kiireellisen eläinlääkärinavun järjestämisestä tuottamalla itse palveluja joko kokonaan tai osittain, kunnan on järjestettävä palveluja varten tarpeelliset toimitilat ja työvälineet ottaen huomioon eläinlääkintähuoltolain ja työturvallisuuslain (738/2002) velvoitteet työnantajana sekä kunnan suunnitelma ja kunnan alueella pidettävien kotieläinten lajit ja lukumäärät.

Lääkkeet on lainsäädännön vaatimusten mukaisesti pystyttävä säilyttämään ja hävittämään asianmukaisesti. (Lääkitsemislaki 387/2014, 14 §). Huumausaineeksi luokiteltaville lääkeaineille on oltava lukittava tila. (Huumausainelaki 373/2008, 26 §; huumausaineasetus 548/2008, 6 §)

Yhteistoiminta-alueella on tavoitteena pidettävä eläinlääkäreiden yhteisiä toimitiloja siellä, missä maantieteelliset etäisyydet eivät muodostu liian suuriksi (vrt. 15.6). Tarvittaviin toimitiloihin kuuluvat vastaanottotilat sekä toimistohuoneet, lämpimät autotallit ja riittävät varastotilat. Huoneenlämmössä, viileässä ja jääkaappilämpötilassa säilytettäville lääkkeille ja muille tarvikkeille (esim. näytteet ja tutkimusvälineet) on oltava omat varastotilansa.

Asianmukaiset pesu- ja kuivaustilat instrumenteille, suurillekin praktiikkavarusteille ja suojavaatteille ovat välttämättömät.

Yhteistoiminta-alueella tulisi olla käytettävissä hevosia varten pakkopilttuu tai vastaava rakenne, jossa tutkimus- ja hoitotoimenpiteet voidaan suorittaa vaarantamatta työ- ja potilasturvallisuutta. Samassa yhteydessä tulisi olla käytettävissä tilat, joissa hevosten kaataminen voidaan turvallisesti suorittaa.

Henkilökunnan sosiaaliset tilat peseytymis- ja lepotiloineen kuuluvat jokaiseen toimipisteeseen. Päivystäjän ja viransijaisen asumiseen soveltuvat asianmukaiset tilat järjestetään yhteistoiminta-alueella niihin toimipisteisiin, joista päivystystoimintaa harjoitetaan. Hyvin järjestetyt asuinolosuhteet parantavat myös sijaisten saatavuutta.

Jos tiloja käytetään pieneläinten vastaanottoon, tiloihin sisältyy odotushuone, riittävä määrä toimenpide- ja leikkaushuoneita sekä potilaiden pesuun soveltuvat tilat.

Kunnan on huolehdittava toimitilojen päivittäisestä siivouksesta ja kunnossapidosta sekä jätehuollosta, johon sisältyy vanhentuneiden lääkkeiden sekä käytettyjen ruiskujen, neulojen ym. hävittäminen.

Tiloihin pitää järjestää asianmukainen vartiointi ja murtosuojaus.

15.8 Välineresurssit

Suureläinpraktiikan varusteisiin kuuluu ultraäänilaite rektaalianturilla, hevosen kaatovälineet, hammasvälineet ja astutusliinat, pulttipistooli sekä kaikki normaalit synnytysapuun sekä peruseläinlääkäripalvelun ja kiireellisen eläinlääkärinavun edellyttämään kirurgiaan tarvittavat instrumentit.

Normaalit suojavaatteet ja –jalkineet sekä erityisvarustus tarttuvien eläintautien ja zoonoosien varalta näytteenotto- ja pakkaustarvikkeineen kuuluvat varustukseen.

Pieneläinpraktiikassa varusteisiin kuuluu ultraäänilaite, elektrotomi, eläinvaaka, säädettävät toimenpide- ja leikkauspöydät sekä valaisimet ja kaikki normaalit tutkimusvälineet sekä instrumentit. Tarvitaan myös pakastin kuolleiden/lopetettujen pieneläinten säilyttämiseen.

Eriytetty seutu- tai maakunnallisen pieneläinpäivystyspiste tulisi varustaa riittävän tasokkaasti niin, että varustetasoon kuuluvat ainakin röntgenlaitteisto ja riittävä laboratoriovarustus.

Ajanmukaiset atk-laitteet ohjelmineen sekä tietoliikenne- ja puhelinyhteydet ovat välttämättömiä kaikille kunnaneläinlääkäreille. Yhteistoiminta-alueen kaikkia eläinlääkäreitä koskeva ajanvarausjärjestelmä ja potilaskortisto on pyrittävä järjestämään atk-pohjaisena.

Instrumenttien pesu ja desinfiointi sekä työvaatteiden pesu ja kuivatus on järjestettävä asianmukaisesti.

https://www.ruokavirasto.fi/tietoa-meista/oppaat/eho/eho-2015-2023/

Kirjelmä sidosryhmille ja päättäjille 27.10.2016

27.10.2016

Suomen Kunnaneläinlääkäriliitto r.y. 27.10.2016 Finlands Kommunalveterinärförbund r.f.

Kirjelmä sidosryhmille ja päättäjille

Julkisella eläinlääkintähuollolla on merkittävä osa kansantaloudellisessa ja -terveydellisessä hyvinvoinnissa. Maakuntauudistuksen edetessä pitää pohtia laaja-alaisesti eläinlääkintähuoltoa koskevien päätösten vaikutuksia yhteiskuntaan ja yksittäisiin toimijoihin. Päätökset, jotka vaikuttavat suoraan kuntalaisten palveluiden saatavuuteen, eläinten hyvinvointiin, kotimaiseen ruuantuotantoon sekä vesi- ja elintarviketurvallisuuteen, ovat erittäin merkittäviä. Nyt tehtävät uudistukset määrittävät koko eläinlääkintähuollon tulevaisuutta.

Nykyinen kunnallinen virkaeläinlääkärijärjestelmä kattaa tällä hetkellä koko maan. Järjestelmä takaa peruseläinlääkintäpalvelut ja ympärivuorokautisen hätäpäivystyksen tuotanto- ja seuraeläimille maantieteelliseen sijaintiin ja alueelliseen väestötiheyteen katsomatta.

Merkityksellistä kansanterveyden ja -talouden kannalta on se, että toiminnassa oleva virkaeläinlääkärijärjestelmä mahdollistaa jatkuvan eläintautitorjunnan, koko maan kattavan ympärivuorokautisesti toimivan poikkeustilavalmiusjärjestelmän sekä elintarviketurvallisuuden jatkuvan ja monitahoisen valvonnan. Tämän lisäksi se takaa eläinsuojelulain toteutumisen valvonnan, varhaisen puuttumisen eläinsuojelullisiin ongelmiin potilastyön ohessa sekä hallitun lääkkeiden käytön eläinlääkinnässä seura- ja tuotantoeläimillä. Virkasuhteessa olevat kunnan- tai kaupungineläinlääkärit toimivat työssään virkavastuulla ja ovat siten mobilisoitavissa poikkeustilanteissa (kuten äkillinen eläintautipurkaus, esimerkiksi afrikkalainen sikarutto) töihin lyhyellä varoitusajalla. Virkavastuulla työskentely tarkoittaa myös sitä, että virkaeläinlääkärin on nostettava yleinen etu ensi sijalle esimerkiksi antibioottien käyttöä harkittaessa. Maan kattavaan virkaeläinlääkärijärjestelmään perustuu ainakin osittain Suomen hyvä mikrobilääkkeiden herkkyystilanne ja antibioottien hallittu käyttö eläinten lääkinnässä. Eläinten hoidossa käytettävillä antibiooteilla on suora vaikutus kansanterveyteen.

Eläintautivalvonta on nykyisellään erittäin tehokasta ja nopeaa, sillä taudinpurkauksen sattuessa päätösvaltaiset, virkavastuulla toimivat kunnaneläinlääkärit priorisoivat tarvittavan näytteenoton sekä taudinpurkauksen hallintatoimet muun työn edelle. Kunnaneläinlääkäri ottaa näytteet sairastuneista eläimistä mahdollisimman pian oireiden ilmaannuttua. Tämä mahdollistaa erittäin nopean reagoinnin uusien tarttuvien tautien saapuessa maahan. Kunnaneläinlääkäreillä on myös hyvä ja kattava käsitys oman alueensa eläintauti- ja zoonoositilanteesta. Kunnaneläinlääkäri tuntee myös alueelliset toimijat, joiden kanssa yhteistyö voidaan erityistilanteissa käynnistää nopeasti ja

tehokkaasti. Paikallistuntemuksesta on hyötyä myös esimerkiksi eläinsuojelutapauksissa, jos eläimiä joudutaan nopealla aikataululla sijoittamaan väliaikaiseen hoitopaikkaan. Kunnaneläinlääkärit ovat tärkeitä työpareja alueen valvontaeläinlääkärille, koska he hoitavat runsaasti valvontatehtäviä myös itsenäisesti virka-aikana ja sen ulkopuolella. Kunnaneläinlääkäreiden ja valvontaeläinlääkäreiden yhteistyö on myös tärkeä työturvallisuutta parantava tekijä.

Kunnaneläinlääkärit palvelevat maataloustuottajien lisäksi myös seuraeläinten omistajia. Tämä on nähty järjestelmän puutteena ja turhana kustannuksena yhteiskunnalle. Seuraeläinten hoito kuitenkin osaltaan mahdollistaa tuotantoeläintalouden kannalta kattavan ja asiakkaalle kustannustehokkaan eläinlääkintäpalvelun. Ilman seuraeläinasiakkaita tuotantoeläinten hoitomaksuja olisi nostettava huomattavasti tai korotettava reilusti kunnan, eli veronmaksajien, maksamaa palkanosaa.

Seuraeläimillä on merkittäviä epäsuoria vaikutuksia kansantalouteen. Niihin yhdistyy monenlaista liiketoimintaa, mutta ennen kaikkea seuraeläinten pitoon on monessa yhteydessä todettu liittyvän merkittäviä positiivisia terveysvaikutuksia omistajiinsa. Terveysvaikutukset ulottuvat aina sydän- ja verisuonisairauksien ja allergioiden ehkäisemisestä sekä lisääntyneestä liikunnasta yksinäisyyden ja masennuksen lievittämiseen ja syrjäytyneisyyden ennaltaehkäisyyn. Aivan erityisesti nämä hyödyt tulevat näkyviin juuri niiden ihmisryhmien kautta, joille kohtuullisesti saavutettavissa olevat peruseläinlääkintäpalvelut ovat erityisen tärkeitä (esimerkiksi vanhukset ja syrjäytymisvaarassa olevat nuoret).

Peruseläinlääkäripalveluiden (perusterveydenhuolto ja sairauksien hoito) tarjoajina kunnaneläinlääkärit toimivat myös virkavastuulla, mikä tarkoittaa asiakkaiden yhdenvertaista kohtelua sosiaalisesta tai taloudellisesta asemasta riippumatta. Virkaeläinlääkärijärjestelmä mahdollistaa kaikille kansalaisille peruspalveluiden saatavuuden ja koko maan kattavan ympärivuorokautisen palveluverkon toteutumisen.

Edellä mainitut näkökohdat on tärkeää pitää mielessä nyt, kun maakuntauudistukseen liittyvien neuvotteluiden loppumetrit lähestyvät. Muutosten vauhti on suuri ja säästöpaineet kovat. Tulevaisuudessa eläinlääkintäpalveluiden järjestäminen on tarkoitus siirtää maakuntien tehtäväksi, ja keskusteluissa onkin noussut esiin useita erilaisia malleja tulevaisuuden käytännöiksi. On keskusteltu muun muassa kunnaneläinlääkäreiden siirtämisestä kokonaispalkkauksen ja -työajan piiriin. Taustatietona todettakoon, että tällä hetkellä kunnaneläinlääkäreillä ei ole työaikaa, työsidonnaisuus on useimmiten 60-66 h/viikko, ja tuloista suuri osa tulee ammatinharjoittajana tehdystä praktiikasta. Kokonaispalkkamallin sijaan on ehdotettu myös praktiikkatyön yksityistämistä kokonaan tai merkittäviltä osin. On pohdittu, voisiko eläinlääkintäpalveluiden malli olla erilainen eri osissa maata tai voitaisiinko eri malleista muodostaa kompromissiratkaisuja.

Jokaisessa keskusteluissa esillä olleessa mallissa on etunsa ja haittansa. Mikäli kunnallinen eläinlääkintähuolto yksityistetään täysin, saatetaan pian huomata, että nykyinen valvontaeläinlääkäreiden määrä ei riitä valvontatehtävien hoitamiseen. Tästä taas seuraa

ennustamaton määrä lisäkustannuksia yhteiskunnalle. Nykymallissa kunnaneläinlääkärit tekevät praktiikan ohessa paljon tilastoimatonta virkatyötä, kuten eläintautivalvontaa ja eläintautien torjunnan neuvontaa, eläinsuojelulain valvontaa ja ohjeistusta sekä kehotuksia korjaaviin toimenpiteisiin. Tämän kaltainen eläinsuojelutyö ei näy tilastoissa, mutta tulee näkyviin kasvavana työtaakkana ja lisäresurssien tarpeena valvontaeläinlääkäreiden työkentällä, mikäli nykyinen virkaeläinlääkärijärjestelmä puretaan tai sitä supistetaan. Lisäksi, kuten jo edellä on mainittu, toimii nykysysteemi ympärivuorokautisesti virkaeläinlääkäripäivystyksenä kiireellisten eläinsuojelutapausten, eläintautiepidemioiden tai muiden poikkeustilanteiden varalta. Näitä tehtäviä varten tulisi luoda erillinen järjestelmä ja rekrytoida henkilöstö, mikäli praktiikka ja eläinlääkäripäivystys siirretään kokonaan yksityisten toimijoiden järjestettäväksi.

Kunnaneläinlääkäriliiton johtokunnan näkemys on, että toimiva ja tasa-arvoinen eläinlääkintähuolto on turvattava koko maassa. On säilytettävä nykyisen virkaeläinlääkärijärjestelmän kaltainen julkinen järjestelmä ja kehitettävä sitä aktiivisesti. Maakuntauudistuksessa ympäristöterveydenhuolto pitää sijoittaa omaksi yksikökseen hallitun kokonaisuuden saavuttamiseksi. Maakuntauudistusten valmistelun yhteydessä on ehdottoman tärkeää pohtia myös niitä seikkoja, joiden avulla julkisen eläinlääkintähuoltojärjestelmän toimivuutta ja vaikuttavuutta voidaan vielä entisestäänkin parantaa. On tärkeää, ettei nyt lyhyessä ajassa tehtäviä ratkaisuja pidetä lopullisina, vaan että jo tässä vaiheessa tehdään suunnitelma myös siitä, kuinka uudistusten vaikutuksia arvioidaan ja millä tavoin eri organisaatioiden kehittämistä jatketaan myös uudistusten astuttua voimaan. Tavoitteena pitää olla kansalaisia ja kansantaloutta parhaalla mahdollisella tavalla palveleva ja kunnaneläinlääkäreiden työssä jaksamista nykyistä paremmin huomioiva virkaeläinlääkärijärjestelmä. Näin maassamme voidaan turvata laadukas ja kattava, kustannustehokas ja monialainen eläinlääkintähuolto myös tulevaisuudessa.

”Kansakunnan sivistyksen taso näkyy siinä, miten se kohtelee eläimiään.” – Mahatma Gandhi

Suomen Kunnaneläinlääkäriliitto r.y:n johtokunta

Skell:n vuosikokous Peurungassa 13.5.2016

13.05.2016

Skell:n vuosikokous pidettiin Kylpylähotelli Peurungassa Laukaassa Zoetiksen Tuotantoeläinakatemian yhteydessä. Vuosikokous valitsi Skell:n puheenjohtajaksi Katriina Hietasen ja äänestyksellä johtokunnan jäseniksi Jenni Suolaniemen, Anneli Laineen, Heini Niinimäen, Marita Saarikiven ja varajäseniksi Tarja Havukaisen ja Anni Pekkalan.

Kokouksessa käytiin vilkasta keskustelua kunnaneläinlääkärijärjestelmän tulevaisuudesta ja mahdollisesta palkkausjärjestelmän muutoksesta. Todettiin, että tätä keskustelua on aktiivisesti jatkettava ja pyrittävä tuomaan asiaa myös sidosryhmien tiedoksi.

Syyspäivät Vilppulassa 18.-19.9.2015

19.09.2015

Syyspäivät järjestettiin Koivulahden Rapukartanossa Vilppulassa. Ohjelmassa oli luennot ilääntyvien lemmikkien ja ikääntyvien hevosten sairauksista. Aiheista luennoivat eläinlääkärit Minna Rinkinen ja Minna Viitanen. Tämän jälkeen Mervi Yli-Hynnilä luennoi nautojen terveydenhuoltokäynneistä ja Kristiina Sarjokari jatkoi samasta aiheesta.

Hienojen luentojen jälkeen saimme rentoutua saunomalla ja uimalla ja illallinen aloitettiin tietysti rapujen syönnillä.

Lauantaina keskusteltiin Eläinlääkäriliiton puheenjohtajan Kirsi Sarion johdolla kunnaneläinlääkäreiden tulevaisuudesta. Tulevaisuudessa on paljon epävarmuustekijöitä, mutta todettiin, että on eläinlääkäreille tärkeää, että ympäristöterveydenhuolto pysyisi yhdessä organisaatiossa. Lisäksi keskusteltiin palkkakokeilun tarpeesta ja monista muista ajankohtaisista asioista.

Vierumäen Tuotanto- ja Kunnaneläinlääkäripäivät 5.-7.3.2015

07.03.2015

Vierumäellä järjestettiin Tuotanto- ja Kunnaneläinlääkäripäivät. Päivien praktiikkateemana oli ”Ultraäänidiagnostiikkaa tuotantoeläinpraktiikoille” ja lisäksi päivillä käsiteltiin lääkelakia ja kunnaneläinlääkärijärjestelmän tulevaisuutta.

Torstaina iltapäivällä klo 18.00 aloitettiin päivät keskustelemalla uuden lääkelain toimeenpanosta. Keskustelijoina olivat mm. Henriette Helin-Soilevaara Evirasta, Mari Heinonen HYELTDK:sta ja tuotantoeläinpraktiikko Ulla Eerola sekä noin 50 muuta kollegaa eri puolilta Suomea.

Tämän jälkeen keskusteltiin aiheesta Kunnaneläinlääkärijärjestelmä myllerryksessä – mitä eläinlääkärit haluavat? Keskustelun alusti Suomen Eläinlääkäriliiton puheenjohtaja Kirsi Sario ja alustuksen jälkeen keskusteltiin vilkkaasti nykyjärjestelmän hyvistä ja huonoista puolista. Ongelmana nähtiin liian suuri työsidonnaisuus ja päivystyksen kuormittavuus, mutta todettiin myös, että asioihin on tullut koko ajan parannusta esim yhteisvastaanottojen tulemisen myötä. Lopulta todettiin, että tätä keskustelua pitää jatkaa vilkkaasti, jotta saadaan muodostettua näkemys esimekikisi siitä, haluaisiko suurin osa kunnaneläinlääkäreistä siirtyä kokonaispalkkaukseen vai ei.

Perjantain ohjelmassa oli erinomainen tietopaketti ultraäänen käytöstä nautapraktiikassa ja lauantaina Jonna Jokisalo luennoi ultraäänen käytöstä hevospraktiikassa. Tämän jälkeen vielä osa osallistujista suunnisti Saaren klinikalle käytännön ultraääniharjoituksiin.

Kunnaneläinlääkäriliiton vuosikokous järjestettiin päivien yhteydessä perjantaina 6.3.2015 hotelli Scandicissa. Puheenjohtajaksi valittiin jatkamaan Maija Penttilä ja myös kaikki johtokunnan jäsenet jatkavat ensi kauden.